perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pois pirut

Runotorstai

Syke lepää, se kohoaakin,
Lumien lailla, elämään se kuuluu,
Kun sitä luotiin - huudettiin: tänne päen!
Nyt sitten ahdistun kun puun huojuvan näen.

Pihalla lumisateessa pojat painivat,
Läsnä ovat sekä ivat, että sanat vaikiat,
Pahinta nuoruudessa - se nyt tiedä,
Pelkojensa kanssa voi läpyt lyödä.

Lip lap lip lap lip lap lip lap,
siinä ne, jonossa syntisesti ansioituneina, kiipeävät vuorelle, sinne jäädäkseen.