torstai 21. helmikuuta 2013

Torstain teksti

RunoTorstain haasteena teksti Eeva-Liisa Mannerilta:

"Lapsuus, villikaura. Syvä  aavistusten metsä.
Salaisuus. Vaihtuminen. Hidas kypsymisen aika.

Kuolema kätkeytyy, sillä on naamion silmät.
Naamion hiljaisuus hengittää kaikkialla.

Nukun vintillä. Hevonen: silmä kuin syvä lampi
tulee ruutuun ja ennustaa sisälmyksien hämärästä.

Joku laskee jalkansa metsän sydämelle.
Joku on alati läsnä, ja rautayrtti kukkii."



Luen tämän rivin,
unohdan edellisen,
tähän olisi täytynyt
ruveta neljä vuosi-
kymmentä sitten,
silloin kun tätä
taloa
rakennettiin.

Televisio.

Parasta viihdettä - Tuttu juttu
Tänään istun television äärellä
jututan sankaria, joka pukeutuu
Irlannin vihreään. Kuivattua
mustikkaa, pellavarouhetta,
talkkunaa ja piimää. Eväät
levällään, kuin Jokisella.
Sydän hakkaa.
Ääretön.

Huuli värähtää, puhumme
samaa kieltä, eri tavoin,
tai eri tavoista.
Istun siis television äärellä
mediahuoneessa.
Katselisin mieluiten jalkapallovideoita
vhs-kasetilta.
Toisaalta tekee hyvää ottaa
aikaa itselleen. Ja miten sen
voisikaan unohtaa. Päihdeongelma.

Ole minulle silmät.